perjantai 5. kesäkuuta 2015

Estot lähtee



Ensimmäisenä kesälomapäivänä kynä sauhuaa vimmaisesti. Viimeinkin on aikaa hinkata kaikki tahmat pois keittiön pinnoilta.


Järjestystä elämään haetaan myös harrastuksista. Viimeinkin on aikaa joogata hysteerisesti.


Onnittelut Roskanen. Hienoa suunnitelmallisuutta. Kohdista vain työhön ja opiskeluun normaalisti kuluva energia kaikkeen siihen, mitä arkena ei ehdi tehdä. Älä luovu siitä tahdista, jolla olet paukuttanut menemään syksystä lähtien. Jokainen hetki on potentiaalinen tilaisuus saada jotain aikaan. 
Mitä vaan.
Kunhan jotain.
Se jokin on pois seuraavan homman tieltä.

Kurkataanpa sitten työn tulosta.




<3 Laatikoiden+kaappien järjestely, jotta mahdollisimman iso osa tavaroista mahtuu sisään ?
<3 Turhista tavaroista luopuminen ?  
<3 Kaapinovien ja vetimien pesu ?
<3 Pintojen pesu ??
<3 Lattian pesu ???
<3 Uunin pesu ????
<3 Mikron pesu ?????
<3 Jääkaapin pesu ????!!!

Ahaa, päätit sittenkin huidella vielä muutaman rästiesseen menemään? Vai mitä...?


Yksi hajanainen, viipynyt iltapäivä riittää. Silloin käydään huvikseen kaupassa. Ostoskoriin nakellaan lämmintä, metsämansikan makuista vissyä ja espanjalaisia, mutta kuitenkin oudon makeita mansikoita.
Kassajonossa sisustuslehtihaaveet yllättävät. Lukeminen on tietysti pettymys, mutta avaamattomana lehti antaa odottaa niin paljon, elämältä. Seppå ostaa sen lahjaksi kyllä, kun alistunutta haaveilua jaksetaan jatkaa tarpeeksi pitkään. Kotiin maleksitaan kiertoteitse. Ne jotka haluavat, saavat kätkeytyä puskaan.

Yksi hajanainen, viipynyt iltapäivä riittää.

Estot lähtee.




Kotimaan matkailu on myös aika paha.                
                                                                         

Maailma aukee.



Estot lähtee.


Perillä kohteessa pohditaan ihan peruskysymyksiä.
Miten Tuukuun pääsee sisälle? Haulaa Tuukuun sisälle.
Ilmassa on epätietoisuutta siitä, onko Turku kauppa. Selvyyttä ei saada matkan aikana. Eikä sen jälkeen.

Sitten juostaan viime tingassa Köysiteatterille katsomaan kuinka valo tiivistyy ja vaijeri soi. Lapsuudenystävästä on tullut nuorallatanssija. 

                                                                                                                              Kuva: Ville Saarikoski

Itketään kun siltä tuntuu. <3

Kun kaiken energian kohdistaa 12 millimetriä paksuun vaijeriin, sen päällä voi kävellä.
Kun energiaa ei kohdista mihinkään, se hajoaa.

Hajoaa

Antaa hajota

Hajoa


Leväperäisyyden kesä alkaa. Kesä.


Lupaan et flippaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti