maanantai 1. kesäkuuta 2015

Vieraskynä-sarja


Nyt pelottaa. Viimeinen ajastettu led-tuikku sammui. Hui.
Luulin niitä oikeiksi kynttilöiksi… Olin monta yötä tohkeissani. Ne vain jätettiin palamaan!!


Mutta ne OVAT hyvin aidon näköisiä. Sykkivät kuin oikea tuli. Ja tuli ON vaarallista!!

Pimennysverhon reunoilta pääsee vähän katulamppujen valoa. Täällä näyttää oudolta.
Koristeboordi katonrajassa ei ole oma itsensä. Hui ui. Kuviot luikertavat kuin jotkin inhottavat käärmeet...
Ne OVAT käärmeitä!! Nyt ne kietoutuvat toisiinsa ja tekevät toistensa kanssa solmuja ja sitten taas avautuvat. Yäk.

Käännyn hitaasti nurkkaa kohti. Seuraan inhakäärmeitä silmäkulmasta.

Tunnit kuluvat. Käännyn näköjään 45 astetta takaisin päin.

Lallallaa. Tyttyddyy.

Numerot digiboksissa vaihtuvat.
03.46.
03.47.
03.48.
03.49.
En osaa kelloa. Höh.

On alkanut tuntua siltä kuin minussa olisi lipare, johon on solmittu naru. Tiedätte tunteen. Ja narun päähän solmittu jotakin tosi kevyttä. Kuin kuin kuin… kuin kuin kuin
– kuin VANULAPPU! 


Täällä on jo vähän valoisampaa.
Viereisestä huoneesta kuuluu kääntyilyä. Jihuu!

Töps töps töps – se tassuttelee matolla. Krunts – se avaa haitarioven.
Huomenta!
Se juoksee ohitseni. Se etenee keittiöön. Vetolaatikkoja vedetään auki…

Nainen komentaa miehen sen perään. Hän jää itse sänkyyn.
Mies astelee pöpperöisenä olohuoneen läpi. Liian hitaasti!! Naisen mielestä.

Sillä on nääkä! Se haulaa kalasoustetta!

Mies ryhtyy keittämään kananmunia. Hän osaa valmistaa kananmunia tooodella monella eri tavalla!! Hän valmistaa kananmunaherkkuja perheelleen useasti päivässä.

Mmm nam, kalasouste kyllä maistuisi… Jos minulla olisi suu...
Sellainen viattomasti ihmettelevä pylpyrä sopisi minulle!
Haukkoisin vähän happea. Kertoisin kaikille, että oikeasti minä EN OLE kissa, vaan pieni tyttö
Mutta minulla ei ole suuta.

Kuulen kaiken toisella korvalla. Toisen kyky saattaa olla alentunut, koska käytän siinä päällä rusettia. Viiksikarvoilla aistin yliluonnollisia asioita.

Sellainen minä olen, pieni ja reipas tyttö, jonka menoa hidastaa vain naruun sidottu vanulappu! Muuten olen ihan samanlainen lapsi kuin se, joka täällä pyörii.




Kalasoustepoika, sinulla on suu ja kuuluva ääni – sano maailmalle hello puolestani!!

<3: Kitty White (foliopallo/vappu -15)


***

Vieraskynä-sarjassa ääneen pääsee henkilö, eläin, esine tai asia, jonka arvokas kokemus maailmasta jää usein epäreilulla tavalla huomiotta.

Sarja jatkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti